HERRA X TIETOKONEOSTOKSILLA
Olipa kerran herra X, joka asui Ihmemaassa. Hänellä oli oma pieni yritys, jonka töitä hän teki kotona tietokoneellaan. Tietokone oli muuten kiva työkaveri, mutta usein kun herra X olisi tarvinnut vähän enemmän muistikapasiteettia käyttöön, se vehje tilttasi. Oli tosi raivostuttavaa kun iso osa työajasta meni siihen, että käynnisti tietokonetta uudelleen. Mutta sellaisiahan tietokoneet olivat. Oli sentään onni että Ihmemaassa toimi tehdas, Ihmemaa OY, joka valmisti maailman parhaita tietokoneita. Niiden muistikapasiteetti oli aivan huippuluokkaa, ja sähkönkulutuskin oli hienojen kansainvälisten vertailujen mukaan aavistuksen pienempi kuin kilpailevien tuotteiden. Kyllä kelpasi tehdä töitä näin hienolla koneella, vaikka se välillä tilttasikin.
Eräänä päivänä Ihmemaahan saapui Internet. Herra X:ltäkin meinasivat työt jäädä tekemättä kun hän surffaili ympäri maailmaa ja kirjoitteli sähköposteja. Internetistä hän löysi myös upeita mainoksia maailmalla myytävistä tietokoneista. Ne olivat hienoja ja virtaviivaisia, varsinaisia kaunottaria hänen kömpelön koneensa rinnalla. Ja mikä parasta, mainokset lupailivat että näissä malleissa olisi käyttäjäystävällisyys huomioitu eikä tilttailua juuri esiintyisi. Vähän epäillen Herra X lähetteli sähköposteja ja kyseli käyttäjäkokemuksia ympäri maailmaa. Kovin tyytyväisiä tuntuivat käyttäjät olevan. Päättäväisesti herra X tulosti kasan mainoksia mukaansa ja marssi Ihmemaa OY:n konttoriin vaatimaan kotimaisilta tietokoneilta vähän virtaviivaisempaa ulkoasua ja varmempaa toimivuutta. Tietokonefirmassa oltiin tyrmistyneitä. Eikö herra X todellakaan käsittänyt, että nuo kiiltävät mainokset oli tehty vain tyhmien asiakkaiden jymäyttämistä varten? Kärsivällisesti tehtaan toimihenkilöt kertasivat herra X:lle kuinka heidän tietokoneensa todellakin olivat maailman parhaita niin muistikapasiteetin kuin sähkönkulutuksenkin osalta, ja jos asiakkaalla oli vaikeuksia niiden kanssa, se totisesti johtui vain asiakkaan omasta taitamattomuudesta. Herra X sai mukaansa ison pinon vaikealukuisia tutkimusselostuksia, ja lähti hämmentyneenä kotiin. Kuinka ihmeessä missään muualla maailmassa ei tiedetty, että Ihmemaa OY:n koneet ovat maailman parhaita? Ja mitä varten kaikki hänen tuntemansa ihmiset pitivät tietokoneiden tilttailutaipumusta tosi hankalana, mutta kilpailevien koneiden käyttäjät olivat omiinsa tyytyväisiä? Mutta oli miten oli, Herra X tunsi itsensä vähän tyhmäksi kun oli uskaltautunut pääkonttoriin puhumaan toiveistaan. Olisihan hänen pitänyt ymmärtää, että Ihmemaa OY kyllä pitää huolen asiakkaistaan ja tietää, minkälaiset koneet ovat asiakkaiden parhaaksi.
Niin kului aika, ja herra X antoi Ihmemaa OY:n asiantuntijoiden vaihtaa koneensa uuteen määrävälein kuten aina tähänkin asti oli tehty. Aika usein se piti vaihtaa, kun se ei oikein tuntunut kestävän nykyajan kasvanutta käyttötarvetta. Ja vanhemmiten herra X:ää alkoi yhä enemmän ärsyttää se tilttailukin. Jostain syystä koneella oli taipumus tiltata erityisen usein juuri silloin kun herra X oli kiireinen tai muuten vaan pahalla päällä. Mutta pakko se oli kestää, koska sellaisiahan tietokoneet olivat.
Kerran ollessaan kaupungilla herra X huomasi, että kadunkulmaan oli tullut uusi kauppa. Sen ikkunoissa komeili juuri sellaisia kauniita, virtaviivaisia tietokoneita, joita herra X oli ihaillut internetissä niin monet kerrat. Vähän huonolla omallatunnolla varustettuna hän luikahti liikkeeseen. Ihmetys oli melkoinen, kun hänen luokseen tuli innostunut myyjä, joka alkoi välittömästi kysellä, minkälaisesta tietokoneesta herra X mahtaisi pitää ja minkälaiseen tarpeeseen se tulisi? Myyjä kyseli X:n mielipiteitä koneista, ja kertoili monesta sellaisesta ominaisuudesta, joista herra X ei ollut aikaisemmin osannut edes kysyä. Herra X tunsi itsensä kovin tärkeäksi. Tässä firmassa häneen suhtauduttiin aivan kuin hän itsekin ymmärtäisi jotain siitä, minkälaista tietokonetta työssään tarvitsi! Koneiden muistikapasiteetti näkyi tosiaan olevan vähän pienempi kuin hänen omassaan, ja sähkönkulutuskin oli 1,25% suurempi, mutta toisaalta Ihmemaa OY:n mittaukset eivät lainkaan ottaneet huomioon sitä, paljonko sähköä, aikaa ja hermoja jatkuva tilttailu kulutti. Niinhän siinä kävi, että herra X palasi kotiin uuden uutukainen tietokone kainalossaan.
Uuden koneen kanssa työt sujuivat leikiten, ja Herra X.lle jäi aikaa vaikkapa siemailla kupponen kahvia töiden lomassa. Siinä istuskellessaan hän lueskeli Ihmemaa OY:n asiakaslehteä. Laajassa artikkelissa Ihmemaan tuotekehittelypäällikkö kyseli, onko ihmisillä nykyään liikaa rahaa, kun haaskaavat niitä kilpailevien firmojen tuotteisiin. Jos Ihmemaa OY:n tietokoneet ovatkin ehkä hiukan vaikeakäyttöisempiä kuin muut, se johtuu vain siitä, että tuotekehityksessä on ihan sattumalta käytetty vähän kömpelömpiä komponentteja. Hyväntahtoisesti myhäillen herra X silitteli uuden tietokoneensa kiiltelevää pintaa ja pohdiskeli mielessään, että Ihmemaa OY:n taitavat tuotekehittelijät voisivat halutessaan helposti valmistaa aivan yhtä hienoja koneita kuin nämä kilpailevien firmojen tuotteet olivat. Herra X ainakin ostaisi mielihyvin tietokoneensa jatkossa kotimaiselta valmistajalta, jos ne vastaisivat hänen käyttötarpeitaan. Mutta ensin Ihmemaa OY:n johtohenkilöiden pitäisi kysyä, minkälaisia koneita asiakkaat tarvitsevat. Asiakas on kuitenkin loppujen lopuksi aina oikeassa.