VUOSI 2003:
Lehmät happihyppelyllä
tammikuussa -04, kuva Merja Holma
Vuosi 2003 tuntuu näin jälkikäteen ajatellen ennen kaikkea mäkiseltä. Edellisen vuoden ilonaiheiden jälkeen tultiin alas niin että rytisi, kun löysin tammikuussa parilta hieholta kummaa ihottumaa. Melkoisen pähkäilyn ja ihmettelyn jälkeen lähetimme näytteet Ruotsiin, ja saimme pelätyn vastauksen: Kyseessä oli lievä pälvisilsatartunta. Ensimmäinen tulos näytti puhdasta, mutta pidennetyssä viljelyssä kasvu juuri ja juuri näkyi. Seuraavat kolme viikkoa vietin navetassa ja pesin, pesin ja pesin, kaikki eläimet kolmeen kertaan Imaverolilla ja koko navetan virkonilla. Rokotukset aloitettiin 6. helmikuuta, ja niitä jatketaan ainakin kolme vuotta, mutta voi olla että jatkan taudilta suojautumista siitä eteenpäinkin. Pieni parsinavetta pelasti tilanteen ja tauti saatiin nopeasti hallintaan: huhtikuussa kaikki oireet olivat ohitse. Syykin selvisi, kun kävi ilmi että marraskuussa ostamani Hjärta-hieho oli rokotettu vanhentuneella rokotteella. Se mahdollisti - onneksi tosin heikentyneen - pälsisilsan majailun Hjärtan karvoissa. Hiehon kotitilalla Ruotsissa kaikki samaan ikäluokkaan kuuluvat hiehot saivat myöskin lieviä oireita. Tartunta oli ilmeisesti tullut juuri ennen Suomeen lähtöä. Kesällä vaihdoimme vielä mullinavetan puutolpat uusiin ja desinfioimme huolellisesti kahteen kertaan koko navetan. Vasta sitten saatoin huokaista helpotuksesta. ETT:n suosittelema puolen vuoden myyntikarenssi loppui elokuussa, ja niin palasimme lopulta normaaliin päiväjärjestykseen
Hjärtan tytär Alhaisten Silvia, isä Heligo.
Vasikoiden suhteen meillä oli poikkeuksellinen vuosi: lehmävasikoita syntyi 1 enemmän kuin sonneja! Sellainen ihme on tapahtunut viimeksi vuonna 1996. Alkiovasikoita syntyi 5, joista kolme lehmästä. Lehmävasikoista ansaitsee erityismaininnan pikkuinen Supernova, joka on sitkeästi päättänyt selviytyä hengissä kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Se syntyi etuajassa todella heikossa kunnossa. Vasta kolmantena päivänä se jaksoi seistä tukematta. Vaikean alun jälkeen näytti hetken hyvältä, mutta sitten Superi alkoi ontua toista takajalkaansa. Tai paremminkin jalka lakkasi ylettymästä maahan, se oli jatkuvasti polvesta hiukan koukussa. Saimme monenlaiset jumppaohjeet ja kipulääkitykset, mutta tila vaan paheni.Onneksi meidän eläinlääkärimme on harvinaisen taitava ja kiinnostunut työstään, ja kun hän kävi Viikissä muilla asioilla, hän kaivoi kirjastosta myös kaiken mahdollisen tiedon nautojen jalkavammoista - ja löysi etsimänsä. Superilla oli erittäin harvinainen hermohalvaus (spastic paresis) jalassaan. Tila oli parannettavissa leikkauksella, jossa viottuneet hermosäikeet katkaistaisiin. Niinpä eläinlääkärimme suoritti - ensimmäisenä Suomessa - tämän hermokirurgisen toimenpiteen meidän poikimakarsinassamme. Superi laittoi painoa jalalleen heti herättyään. Kolme päivää pidimme sen pienessä karsinassa, sitten päästimme eläinlääkärin kanssa sen ulos ja laskimme irti. Tarkoitus oli houkutella Superi ottamaan pari askelta jalallaan. Seuraavat puoli tuntia vuoroon nauroimme kiitolaukkaa painelevalle ja riemusta loikkivalle vasikalle, vuoroon yritimme epätoivoisesti pyydystää sitä... Superi oli silminnähden riemastunut siitä, että kaikki jalat taas toimivat. Riehuminen ei ollut hyväksi, vaan jalka turposi, ja neiti sai kotiarestia ja kipulääkityksen useammaksi päiväksi. Superi parani leikkauksen ansiosta täysin, edes arpea ei enää huomaa.
kuvat: Laura Laiholahti
Välkky-Karjatila-messuille osallistuimme neljän eläimen voimin. Menestystä tuli oikein mukavasti: Rosella voitti luokkansa melkoisesta sikailusta huolimatta, Prinsessa tuli toiseksi, ja Hjärtasta leivottiin Junior Champion. Nova sai tällä kertaa tyytyä neljänteen sijaan.
Heinäkuussa kun poikimiset alkoivat, päätin kokeilla, miten tihennetty lypsy pelaisi minun karjassani. Aiheesta oli mielenkiintoinen Holman Merjan kirjoittama artikkeli KM-Vetissä. Kolme kertaa päivässä lypsäminen on yhden ihmisen voimin aivan mahdoton urakka, mutta artikkelin kuvaama tihennetty lypsy kolmen viikon ajan poikimisesta kuullosti toteuttamiskelpoiselta jutulta parsinavettasysteemissä. Idea on se, että lypsetään vastapoikineet heti kun tullaan navettatöille, ja toisen kerran viimeiseksi ennen poislähtöä. Lehmien utareet ovat kaikkein kovimmilla juuri poikimisen aikoihin, silloinhan revähtämisetkin yleensä tapahtuvat. Tihennetty lypsy tässä vaiheessa voisi tuoda selvää helpotusta pingottuneeseen oloon. Ja samalla sapuskat, jotka meillä tuppaavat liian herkästi kerääntymään nahan alle, voisi saada paremmin hyötykäyttöön. En siis lisännyt väkirehuja, mutta heinäkuusta lähtien olen lypsänyt tiheästi kaikki poikineet lehmät kolmen viikon ajan. Utareet ovat palautuneet poikimisesta selvästi nopeammin, eikä yhtäkään lehmää ole tarvinnut hoitaa utaretulehduksen takia "kokeen" aikana. Vaikuttaisi siltä että tapa on tullut jäädäkseen. Lehmät ovat myös pysyneet sopivammassa kuntoluokassa tiheän lypsyn ansioista, eli ruoka menee paremmin sinne minne pitkääkin.
Olen ajankohtaista -palstalla kertonut viime vuoden tuotantotuloksista ja verrannut kanadalaisvahvistuksia kotimaisiin. Tulokset antavat varmuutta valitsemani tien käyttökelpoisuudesta karjatason jalostustyössä. Olen saanut parempaa rakennetta, lypsytyyppiä, luuston ja utareen laatua sekä takakorkeutta, menettämättä maitolitroja lainkaan. Miinuspuolelle on laitettava se, että valkuaisprosentti näyttäisi hiukan laskevan.
Kotisivuillani käytiin viime vuonna 9909 kertaa. (Laskuri huomioi ne käynnit, joissa pääsivu on mukana, eli kun olen laittanut esim. ayrshirefoorumiin suoran linkin kuvaan tms, joka ei ole itse sivuilla, laskuri ei ota käyntiä huomioon.) Korkein päivittäinen kävijämäärä oli 5. toukokuuta, 77 kertaa. Vilkkain kuukausi oli elokuu, jolloin käyntejä kertyi 1047 kpl. Kävijämäärä lisääntyi koko ajan loppuvuotta kohti, ja sama trendi näyttää jatkuvan: Tammikuussa käyntejä oli 1060, ja helmikuussa on jo kahtena päivänä ollut yli 60 käyntiä. Eniten käyntejä on tullut luonnollisesti fi-tunnuksella eli Suomesta. Myös com ja net. domainit ovat yleisiä. Niistähän ei tiedä, mistä maasta ovat. Ilmeisesti aika runsaasti jenkkivierailuja tulee com.osoitteista. Ruotsalaiskäyntejä löytyy 402 kpl, kanadalaisia 275. Vierailijoita käy runsaasti myös Uudesta Seelannista, Englannista ja Unkarista. Eri maiden domaineja löytyy yhteensä 31 kpl, eksoottisimpia ehkä Cocos Islands, Guatemala, Singapore ja Saudi Arabia.